suomenmaa

Keskiviikkona 25.4.2001 11:55:43 Pitsinnyplääjä

Kaksikielisyyden rikkautta yksikielisesti

Suomenruotsalainen kansankäräjät Folktinget piti juhlakokouksen viikonloppuna Maarianhaminassa. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan tasavallan kaksi merkittävintä kaksikielisyysintoilijaa, itse presidentti Tarja Halonen sekä kielilakikomitean puheenjohtaja Pekka Hallberg, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.
Ruotsinkielinen lehdistö ei ole säästänyt palstatilaa kuvaillessaan innolla kokouksen sisältöä. Suomenkielinen lehdistö ei ilmeisesti ollut saanut kutsua tilaisuuteen koska kommentteja ei ole sivuilla näkynyt, ja käsiteltävänä olleet asiathan eivät kai mitenkään suomenkielisille sitä paitsi kuulu.
Kokouksen asialista pyöri kaksikielisyyden rikkauden sekä arkipäivän elävän kaksikielisyyden ympärillä. Tähänhän innosti myös kokouspaikan valinta.

Kaksikielisyys tietysti aiheuttaa suomenkielisille väistämättömiä velvoitteita. Uutena velvoitteena tuotiin esiin pakollisen ruotsin opetuksen aloittaminen ensimmäisestä luokasta lähtien. Tämä merkitsisi vieraan kielen opiskelun aloittamista jo ennen kuin lapsi on oppinut lukemaan äidinkieltään. Vaatimus kaksikielisyydestä jo sinänsä nostaa ruotsin kielen yhtä välttämättömäksi kuin äidinkielen, jolloin sen opetuskin pitäisi aloittaa äidinkielen rinnalla samaan tahtiin. Viime aikojen huoli koululaisten äidinkielen tasosta ei tietenkään tahtia haittaa.
Presidentin mukaan ruotsin kielen asema Suomessa on vahva. Mutta jotta oikeus ruotsinkielisiin palveluihin voidaan turvata edellyttää se, että suomenkieliset opettelevat ruotsin kielen. Tähän asti ruotsin kieli on katsottu tärkeäksi osata suomenkielisten itsensä kannalta mutta nyt viimeistään nähdään kenelle se on tärkeää ja kuka palvelee ketä. Näin "koko kansan" presidentti, joka ei tietenkään ole kansansa palvelija vaan päinvastoin. Tahtia ei tässäkään haittaa, että tutkimusten mukaan kansalaisista 70% vastustaa ruotsin kielen pakko-opetusta ylipäätänsä. Tarja Halosella olikin ihan konkreettinen ehdotus ruotsin kielen tekemiseksi houkuttelevammaksi, kielikylvyt päiväkoteihin. Näin voisivat suomenkieliset jo kehdosta lähtien harjaantua tulevaan palvelutoimintaan. Tätähän presidentin vaatimat palvelut kehdosta hautaan ilmeisesti tarkoittavat.

Folktinget on ihmeellisen tarkasti osannut arvata presidentin ajatukset koska on osannut järjestää juuri sopivasti epämääräisen väitöskirjan kielikylpyopetuksen tueksi ja olihan Hesarissa viime lauantaina näyttävä juttu vuoden kielikylpyopettajasta ja jossa tietysti viitattiin ko. ”tutkimukseen”.
Kansankäräjien puheenjohtajan sanoja lainatakseni, suomen- ja ruotsinkielisten tuhatvuotinen yhteiselämä on luonut aidon keskinäisen arvonannon ja ymmärtämyksen. Kunhan vain suomenkieliset ymmärtäisivät antaa arvoa kontolleen asetetuille palvelutehtäville.

Tätä presidentin puhetta eivät ole julkaisseet tai kommentoineet Suomen tv-kanavat tai lehdet koskaan

Eduskunnan kirjastossa on Kielirauhakomitean mietintö vuodelta 1945. Kaikki siinä sovitut yhteiset pelisäännöt on rikottu.

Tarja Halonen allekirjoitti kielilain Ruotsin kuningaskunnan kansallispäivänä 6.6.2003.

Paavo Lipposelle kelpaa ruotsalaisen rotuteoreetikon Freudenthalin mitali (kesäkuu 2007) ja Venäjän valtion korkea mitali (joulukuu 2007), mutta ei Suomen valtioneuvoksen arvonimi (marraskuu 2007).  Tämä on poliitikkojen rasismia, sortoa, valheita, sensuuria ja epäisänmaallisuutta. Lisäksi lahjontaa ja valtion varojen haaskaamista ja sijoitusten hävittämistä (esim. Uniper-sijoituksen miljarditappiot vuonna 2022).

Kauppalehti 19.5.2005: "Sampo ei saa harjoittaa elinkeinotoimintaa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan maakuntahallitus hylkäsi torstaina Sampo-pankin hakemuksen pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminnan harjoittamiseksi Ahvenanmaalla."
Ahvenanmaalaiset pitävät ilman muuta selvänä,että ahvenanmaalaiset yritykset toimivat manner-Suomessa ja yritystuetkin haetaan Helsingistä Ahvenanmaan varustamoille eikä Maarianhaminasta.
Sen sijaan suomalaiset yritykset eivät saa toimia Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaalaiset tekevät eduskunnassa yhteistyötä Ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa, jolla ei ole mitään sitä vastaan, että suomenkielisiä syrjitään.

Ahvenanmaa saa 0,45 % Suomen valtion kaikista tulosta (tiukasti sensuroitu tieto, tv ja suuret lehdet eivät ole julkaisseet koskaan, sitä vastoin jotkut maakuntalehdet mm. Karjalainen julkaisi tiedon 1990-luvun lopulla).